1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS

Esiopetuksemme tähtää lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden omaksua tietoja, taitoja ja valmiuksia taidekasvatuksen ja oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Toimintamme on kokonaisvaltaista: se on elämyksiin, tunteisiin, toimintaan, kokemuksiin ja tekemiseen perustuvaa kasvatusta. Annamme lapsille mahdollisuuden kokea asioita kaikilla aisteillaan, kuunnella omaa itseään ja toimia omista lähtökohdistaan käsin. Tuemme ja voimistamme lapsen halua etsiä, löytää, erehtyä ja olla oma itsensä.

Päiväkoti Venlantuvan toiminta rakentuu ilmaisutaitoon ja taidekasvatukseen. Pyrimme tutustuttamaan lapsia taiteen eri muotoihin mahdollisimman laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme lapsille toimintamahdollisuuksia eri taiteen alueilla: pyrimme avaamaan ovia mahdollisimman moneen suuntaan. Tehtävänämme on antaa lapsen luovuudelle siivet, ja antaa rohkeutta toteuttaa yllättäviäkin ideoita.

“Lapsi on aktiivinen toimija: hän etsii, tutkii, näkee, onnistuu, erehtyy, pohtii, ratkaisee ja rakentaa aktiivisesti ja innostuneesti kuvaa itsestään ja maailmastaan, jossa hän elää ja asuu yhdessä muiden kanssa. Lapselle esiopetus on mielenkiintoinen ja innostava tutkimusmatka tietojen ja taitojen äärettömään maailmaan.” (Pokki & Ranta: Lähtölaskenta)

2. ESIOPETUKSEMME SISÄLTÖALUEET
KIELI JA KOMMUNIKAATIO
MATEMATIIKA
ETIIKKA JA KATSOMUSKASVATUS
	EETTINEN KASVATUS JA KULTTUURINEN KATSOMUSKASVATUS USKONTOKASVATUS ELÄMÄNKATSOMUSTIETOKASVATUS
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO
TERVEYS
FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS
TEATTERI-ILMAISU JA ILMAISUKASVATUS
MUSIIKKIKASVATUS
KUVALLINEN ILMAISU
KÄDENTAIDOT
	ASKARTELU TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ

3. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET:

• lasten oppimisedellytyksien kehittäminen: lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti
  
• oppimisen ilon säilyttäminen ja uusien oppimishaasteiden rohkea ja luova kohtaaminen
  
• tasapainoisen persoonallisuuden kehittäminen: lapsesta kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen yksilö, jolla on myönteinen minäkuva
  
• itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden kehittäminen
  
• mahdollisten kehitysviivästymien lieventäminen sekä mahdollisten vaikeuksien ennalta ehkäisy
  
• vastuuntuntoinen toimiminen ryhmän jäsenenä, yhteiselämän harjoittaminen, pelisääntöjen omaksuminen ja sitoutuminen niihin
  
• tasavertaisuuden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen
  
• hyvien tapojen sisäistäminen ja ymmärtäminen niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää
  
• itsehallinnan, itsesäätelyn ja arkipäiväntilanteista selviytymisen opetteleminen
  
• itsearvioinnin harjoitteleminen
  
• itseilmaisun monipuolinen kehittyminen
  
• kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen ja kehittyminen
  
• eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin tutustuminen
  
• terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tärkeyden ymmärtäminen
  
• luonnon kunnioittaminen; lapsi saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä ja hän opettelee havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään

4. ESIOPETUKSEMME TYÖTAVAT

Hauskuus ja leikinomaisuus

Erilaiset leikkimuodot ovat olennainen osa esiopetuksemme oppimis- ja opetustilanteita. Leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin yksikään muu toimintamuoto. Leikki on tärkein keino, jolla lapsi kehittää tietoisuuttaan maailmasta. Leikki kannustaa lasta myönteisellä ja luonnollisella tavalla toimintaan, tukee ja edistää oppimista. Leikki on lapsen ajattelua ja ongelmanratkaisua – leikillä on suuri merkitys luovan ajattelun kehittymiselle. Se on luovaa toimintaa, jossa lapsi kokeilee, keksii, oivaltaa ja ilmentää itseään juuri hänelle ominaisella tavalla. Leikki nähdään sekä itseohjautuvana lapsen luonnollisena toimintana että opettajan järjestäminä oppimista edistävinä tilanteina.

Elämänläheisyys

Esiopetuksemme ei ole lapsen muusta elämästä irrallista toimintaa. Kasvu ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esiopetuksemme nivoutuu lapsen arkipäivän kokemuksiin: päiväkoti, koulu, koti ja piha-alueet ovat se ympäristö, johon opetus nivelletään. Lapsen oppiminen on tehokkainta, kun hän kokee oppimansa asiat kiinnostaviksi, läheisiksi ja merkityksellisiksi.

Opetuksen eheyttäminen

Lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Hän ei erittele sitä tiedonaloittain. Lapsi oppii kaikkien toimintamuotojen kautta (leikki, perushoito, työ, opetustuokiot). Oppiminen tapahtuu elämysten, tunteiden, havaintojen, toimimisen ja kokemusten kautta. Tarjoamme lapselle häntä kiinnostavia oppimiskokemuksia, joissa eri tieto- ja taitoalueilta kootut sisällöt muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden. Tällainen eheyttävä opetus antaa lapselle mahdollisuuden rakentaa mielessään sellaisia mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka samalla edistävät hänen kykyään jäsentää maailmankuvaansa sen eri osa-alueilla. Esiopetuksemme on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukemista johdonmukaisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Yksilöllisen kasvun ja kehittymisen tukeminen

Lapset etenevät omaa yksilöllistä kehitysvauhtiaan. Jokaisella lapsella on oma yksilöllinen tapansa hankkia tietoa ja oppia esiopetuksessamme. Huomioimme sekä lapsen yksilöllisyyttä että oppimisprosessien sosiaalista luonnetta. Esiopetuksen oppimistavoitteita ei aseteta yleisellä tasolla. Tavoitteet ja toiminta suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitystasoa ja valmiuksia kunnioittaen.

Äidinkielen taidoilla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä. Äidinkieli on ihmisen kaiken ajattelun, ilmaisun ja toiminnan väline. Oma puhe, ajattelu ja maailman haltuunotto tapahtuu kielen kautta. Äidinkielen harjoittaminen on tärkeää oppimaan oppimisen kannalta. Äidinkieli toimii muiden taitojen oppimisen, sosiaalisuuden, kommunikoinnin, itseilmaisun ja kulttuuripääoman siirtämisen välineenä. Sen kehittyminen on edellytys myös lapsen mielikuvituksen kehittymiselle. Äidinkieli on kulttuurisen identiteetin perustekijä.

Esiopetuksemme tehtävänä on tukea lapsen äidinkielen monipuolista kehittymistä. Päiväkodissamme luemme lastenkirjallisuutta, sadutamme, keskustelemme, loruilemme, laulamme, leikimme ja riimittelemme. Annamme lapselle kokemuksia ja elämyksiä näytelmien seuraamisesta sekä niiden sepittämisestä ja esittämisestä. Pyrimme esiopetuksessamme sana- ja käsitevarastojen laajentamiseen ja kuuntelu- ja keskittymistaitojen kehittämiseen. Annamme lapselle mahdollisuuden harjoitella kielellisiä taitoja niin, että hänelle syntyisi halu, rohkeus ja taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Lisäksi tuemme lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lapsen oman kiinnostuksen ja kehitystason mukaisesti.

Sadun huoneessa salaisessa saat lahjaksi ruusut ja tähdet. Ota ne reppuun, evääksi, kun matkoillesi lähdet. -Hannele Huovi-

Tavoitteenamme on:

• kielellisen tietoisuuden kehittyminen
  
• mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen
  
• sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen
  
• kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittyminen
  
• sana- ja käsitevaraston laajeneminen
  
• tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon kehittyminen
  
• tarjota tilaisuuksia nähdä, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu muuttuu puheeksi
  
• ympäristö, jossa lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytysten ja kiinnostuksen mukaisesti
  
  

Matematiikka on lapsen jokapäiväisessä elämässä luonteva ja saumaton osa hänen kokemusmaailmaansa. Matematiikka on aina läsnä. Lapset jakavat keskenään karkkeja, puolittavat banaanin, pelaavat monopolia tai muita pelejä, leikkivät kauppaa ja laskevat sormillaan.

Kehitämme esiopetuksessamme lapsen matemaattisia taitoja leikinomaisesti konkreettisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Matematiikan oppimisen tarkoitus on olla hauskaa ja mielenkiintoista. Pyrimme myönteisen asenteen syntymiseen matematiikkaa kohtaan. Lisäksi kehitämme sekä lapsen matemaattista ja luovaa ajattelukykyä että ongelmanratkaisutaitoja. Esiopetuksessa matematiikan oppimisen keskeisenä tavoitteena on vahvan pohjan muodostaminen myöhemmälle opiskelulle.

Tavoitteenamme on, että lapsi:

• oppii soveltamaan opittuja asioita arkielämän tilanteisiin ja oppii kiinnittämään huomion arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin
  
• saa valmiuksia ongelmanratkaisu- ja päättelytaitoihin
  
• oppii luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla tutkimaan ja jäsentämään ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella
  
• saa runsaasti onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa työskenneltäessä
  
• kokee matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä

EETTINEN KASVATUS

Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Alle kouluikäisten lasten eettinen kasvatus on lähinnä jokapäiväisen käyttäytymisen harjoittelua ja opettelua: lapset sisäistävät eettisiä periaatteita tekemällä ja toimimalla konkreettisesti. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin.

”Sydämen käärin silkkiliinaan, liinaan piirrän tähden. Mikä on oikein ? Mikä on totta ? Sitä punnitsemaan lähden.” -Hannele Huovi-

KULTTUURINEN KASVATUSKATSOMUS

Kulttuurinen katsomuskasvatus on yhteinen kaikille lapsille. Siihen liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Annamme lapselle mahdollisuuden kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä.

USKONTOKASVATUS

Uskontokasvatus tukee lapsen identiteetin muodostumista ja antaa valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Lapsen kannalta esiopetuksen uskontokasvatuksen lähtökohtana on turvallisuuden tunne: olen arvokas, ainutkertainen, minusta välitetään ja minut hyväksytään. Uskonto kuuluu luonnollisena osana lapsen arkipäivää, antaa elämään toivoa, rohkeutta ja turvallisuutta. Uskontoon liittyy myös suuria juhlia, pyhyyttä ja hartautta.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETOKASVATUS

Esiopetuksen elämänkatsomustietokasvatus syventää ja laajentaa kaikille lapsille tarkoitettua eettistä kasvatusta. Se tarjoaa esiopetuksen uskontokasvatukselle vaihtoehtoisen näkökulman. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.

YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO

Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Esiopetuksessa rikastutamme lapsen elämää lisäämällä hänen ymmärrystään ympäröivästä maailmasta ja myös luottamustaan omaan ajatteluunsa ja oppimiseensa. Lapsella on luonnosta ja ympäristöstä omat käsityksensä ja ajattelumallinsa. Lapsen omilla kokemuksilla, havainnoilla ja elämyksillä on tärkeä merkityksensä. Ohjaamme häntä tietoisesti kokoamaan havaintoja kaikilla aisteilla sekä yksittäisistä kohteista että ympäristön laajemmista kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on, että lapsi uskaltaa kokeilla ajatuksiaan ja esittää asioista erilaisia tulkintoja ja ennakko-oletuksia. Tehtävänämme on tarvittaessa auttaa lasta työstämään edelleen omia ideoitaan ja ohjaamaan ajattelua uusille urille.

Esiopetuksemme keskeisenä tehtävänä on myönteisen ja vastuullisen asenteen kehittyminen luontoa ja ympäristöä kohtaan. Tarjoamme lapsille monipuolisia kokemuksia luonnosta ja lähiympäristöstä leikkien, retkeillen ja tutkien.

Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi:

• vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön
  
• oppii ymmärtämään ja arvostamaan ympäristöä ja sen elämää sekä omaa suhdetta näihin
  
• kasvaa ja kehittyy huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti
  
• tutustuu ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin
  
• oppii tekemään päätelmiä ja näkemään syy-seuraussuhteita
  
• oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään havaitsemiaan tietoja ja etsimään niille perusteluja
  
• oppii merkitsemään muistiin havaintoja ja tutkimisen tuloksia sekä esittämään niitä muille esim. kertomalla, näyttelemällä ja piirtämällä
  

Terveyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Ohjaamme lasta päivittäisissä toiminnoissa levon ja unen, leikin ja muun aktiivisuuden tarkoituksenmukaiseen vuorotteluun, henkilökohtaisesta ja ympäristön hygieniasta huolehtimiseen, asianmukaiseen pukeutumiseen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Esiopetuksessamme lapsen terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista, päivittäisiin askareisiin liittyvää toimintaa.

Tavoitteenamme on:

• terveydestä ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen
  
• myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen ohjaaminen
  
• terveellisten ruokailutottumusten tukeminen ja ohjaaminen hyviin ruokailutapoihin
  
• tapakasvatus